keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Päivän huumoripläjäys

Löysin pari päivää sitten Kärkkäiseltä tällaisia hassunhauskoja lehmä- ja leoparditarroja, jotka peittää koko kynnen (tai siis pitäisi peittää). Ja tottakai niitä piti ostaa. Onneksi maksoivat vain euron, sillä tulos oli aika karmiva. Koot ei aivan osuneet kohdilleen, ja ryttyjä tuli kiitettävästi. Noh, lapsille kai nämä oli tarkoitettukin; minun piti vain pöljyyttäni kokeilla. :)


Niin, ja positiivisena uutisena pitää kertoa, että Oulun Anttilaan oli tullut myyntiin nail art -lakkoja, valkoisen ja hopeaglitterin sävyissä. Lakkapulloissa on siis pitkä, ohut sivellin, ja näitä myytiin pikkupaketeissa, joissa oli lisäksi jotain muuta tilpehööriä. En vielä ostanut. Mutta onhan se hienoa, että tavallisiin kauppoihin alkaa tulemaan tämän alan kamppeita. Jee.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Ruutuja ja raastinrautoja

Tässä vähän vanhempaa tuotantoa. Viime syksynä lainasin naapurilta (kiitos lainasta!) sellaisen pikkuruisen kynsikirjasen (en luonnollisesti muista nimeä), josta varastin tämän idean. Nämä kynnet mulla oli sitten haravointitalkoissa, sopi oikein hyvin tilaisuuteen. :)


Lakkasin siis ekaksi kynnet kokonaan mustalla. Sitten piirsin ruudut tavallisella askartelussa käytettävällä hopeatussilla (Tiimarista). Seuraavaksi laitoin kirkasta kynsilakkaa joka toiseen ruutuun, ja ripottelin hopeaglitteriä päälle. Lopuksi vain kirkasta päällyslakkaa.

No okei, kerrotaan sitten koko tarina. Löysin siis glitterputkiloita vanhempieni luota, omista vanhoista askartelutarvikkeista (ostettu varmaan n. vuonna -85), ja tietenkin päätin käyttää niitä hyödyksi. Tämä kyseinen "glitter" osoittautui kuitenkin koostumukseltaan suunnilleen murskattua lasia vastaavaksi, ja jouduin laittamaan n. 8 kerrosta päällyslakkaa, jotta sain kynsistäni pois sen kivan raastinrautaefektin. Tarinan opetus on se, että kaikkea näkemäänsä ei kannata käyttää kynsien koristeluun! Toki minä vieläkin käytän Tiimarin halpoja glittereitä, mutta ne on nykyään vähän hienojakoisempia kuin silloin ennen. :)

maanantai 26. tammikuuta 2009

Teippausta

Kokeilin, että miten tavallinen, kirkas teippi soveltuu lakkausavuksi. Ja sopihan se. Leikkasin teipistä suikaleita ja lykkäsin ne vinoon keskelle kynteä. Lakkasin teipin ulkopuolelta lilalla, hieman glitteriä sisältävällä lakalla (kolme kerrosta), ja annoin kuivua. Poistin teipit ja lakkasin keskustan valkoisella. Sitten reunustin valkean osan nail art linerilla, ja laitoin keskelle kynsitarrat, joissa on hopeanvärisiä pisteitä. Lopuksi lisäsin kirkkaan päällyslakan. Tässä prosessi:


Ja tässä lopputulos:

torstai 22. tammikuuta 2009

KONAD!

Nyt pääsen hehkuttaan mun ehdotonta lempparivempainta: Konad-leimasinta. Ensimmäisessä postauksessani saitte jo esimakua siitä, mitä tällä vehkeellä saa aikaiseksi. Kyseessä on siis korealainen keksintö, jonka avulla kynsiin voi leimata kuvioita käyttäen tavallista kynsilakkaa. Tällaisia tarvikkeita hommassa tarvitaan:

1. Kuviolevyjä. Näitä on olemassa kymmeniä erilaisia, kussakin n. 7 eri kuviota. Mulla on vasta nämä kolme.
2. Lasta, vai mikä skraappa tää nyt on suomeksi.
3. Leimasin.
4. Kynsilakkaa. Tilasin tämän yhden tarkoitukseen suunnitellun Konad-lakan, mutta tavalliset lakat käy ihan yhtä hyvin.
5. Pumpulia.
6. Kynsilakanpoistoainetta. (EDIT. Puhdasta asetonia.) Sitä kuluu paljon.
7. Alusta. Kuten käyttämästäni pöytätabletista huomaa, homma on aika sotkuista...

Ja itse prosessi sujuu näin:

1. Kynsilakkaa levitetään kuvion päälle.
2. Lastalla pyyhkäistään ylimääräiset pois. Vaikka lasta raapii jälkiä levyyn, niin se ei haittaa.
3. Kuvio otetaan leimasimeen rullaavalla liikkeellä.

Ja sitten kuvio painetaan kynteen, edelleen rullaavalla liikkeellä. Kantsii olla aika nopea: jos kuvio kuivahtaa laattaan tai leimasimeen, niin tulos ei ole hyvä. Laatta ja lasta pitää puhdistaa kynsilakanpoistoaineella jokaisen kynnen jälkeen. Eli varautukaa asetonintuoksuiseen kämppään. :) Niin, ja kuvion päälle pitää sitten laittaa vielä kirkasta päällyslakkaa, jotta pysyypi paremmin.

EDIT. 9.12.2010
Huomasinpas, että olen ehkä oppinut joitain niksejä tässä kahden vuoden aikana, joita en tätä kirjoittaessa vielä tiennyt.Eli lisättäköön ne tähän, vaikka ne jostain päin blogia jo varmasti löytyvätkin. :)

- Käytä välineiden puhdistukseen mieluummin puhdasta asetonia. Useimpien kynsilakanpoistoaineiden sisältämä öljy huonontaa leiman tarttumista. Asetonia saa rautakaupoista tai hieman kalliimmalla apteekista.

- Vältä leimasimen kumipinnan pyyhkimistä asetonilla. Paina mieluummin leimasimeen jääneet jäämät paperille heti kynteen painamisen jälkeen. Jatkuva asetonilla lotraaminen johtaa siihen, että leima ei tartu enää leimasimesta kynteen. Hätätapauksessa sitä toki voi kuitenkin käyttää.

-Muutkin kuin Konadin lakat käyvät leimaukseen, kunhan ne ovat tarpeeksi paksuja ja peittäviä. Kokeilemalla se selviää.

-Kaikki päällyslakat eivät sovellu leimojen päälle. Liian voimakkaat lakat sottaavat leiman. Konadin päällyslakka on parasta, mutta sekin pitää levittää nopeasti parilla vedolla, niin ettei samaa kohtaa hingata moneen kertaan.

Tulokset voivat olla vaikkapa tällaisia:

Laitimmaisissa kuvissa olen lisännyt hammastikulla ja kynsilakalla pisteitä kukkasien keskelle, niin näyttää ihqummalta.

Jos joku nyt innostui aiheesta, niin tässä vielä linkkejä:

- Konadin viralliset sivut
- Suomalainen verkkokauppa, josta saa Konadeja
- Esittelyvideo Youtubessa

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Töpöttelyä

Nämä kynnet tein sienellä töpöttelemällä. Eli ekaksi lakkasin kynnet vaalealla helmiäiskynsilakalla (joka ei kyllä kuvassa juuri näy). Sen jälkeen töpöttelin punaista kynsilakkaa kärjestä alkaen pienellä sienenpalasella (jonka olin leikannut tavallisesta keittiösienestä) ja siihen päälle töpöttelin vielä mustaa kynsilakkaa. Sitten taas muutama Seppälän kynsitarra koristeiksi ja päällyslakka. Voilà! Lopputulos on aika näyttävä, vaikka itse sanonkin. :)

tiistai 20. tammikuuta 2009

Ranskalainen manikyyri

Ranskalainen manikyyri on hieno keksintö! Se käy arkeen ja juhlaan, ja sitä voi halutessaan koristella vielä juhlavammaksi. Tässä tällainen versio: pohjalla vaalean lilaa kynsilakkaa, päällä valkoiset tipit ja pari Seppälän perhostarraa, sekä kirkas päällyslakka. Tosi hempeää! (Eli ei aivan minun tyylistä, mutta meneehän se hempeäkin joskus.)


Ranskalaisen tipin tekemiseenhän on monta keinoa. Itse teen yksinkertaisesti niin, että vedän tipin kynsilakkapensselillä sivusuuntaisesti. Siitä tulee ihan siisti, kun tekee hitaasti ja huolellisesti, ja vetää vain kerran eikä ala hinkkaamaan liikaa. Harjotteluahan se vaatii, että saa siistiä jälkeä, myös vasemmalla kädellä.

Olen kokeillut myös tarroja, jotka liimataan kynteen ja sen jälkeen lakataan tarran rajaama alue kynnen kärjestä. En tykännyt. Ehkä mulla oli huonoja tarroja, sillä niiden liima jäi kynteen kun tarrat otti pois. Lisäksi lakan rajaan tuli sellainen terävä pykälä, joka ei näyttänyt siistiltä.

Olen myös kokeillut sellaista keinoa, että lakkaan puoli kynttä ensin valkoisella, sitten otan puhtaaseen siveltimeen kynsilakanpoistoainetta ja putsaan sillä ylimääräiset lakat pois. Tällä tavalla saa kyllä siistin tuloksen, mutta onhan se pirun hidasta! Lisäksi tämä keino ei toimi, jos haluaa tipin alle eriväristä kynsilakkaa, sillä sekin lähtee samalla veks.

Mutta keinolle ihan sama, kunhan tulos on hieno!
(Päivän aforismi.)

lauantai 17. tammikuuta 2009

Linkkivinkki

Löysin saksalaisen sivuston, jossa neuvotaan (myös englanniksi) hyvin, hyvin yksityiskohtaisesti tekemään hienoja kynsikoristeluita. Ja ohjeita on paljon! Suurimpaan osaan tarvii kyllä nail art -kyniä ja -linereita sun muuta rekvisiittaa, mutta näkee tuolta hyviä malleja ja vinkkejä, vaikka tällaisia ei omistaisikaan (minullakin on vasta yksi nail art liner).

Eli täältä vaan inspiroitumaan.

torstai 15. tammikuuta 2009

Mustaa ja valkoista, osa 2

Nämä kynnet tein pikkujouluja varten. Sain idean jostain blogista, en valitettavasti muista enää mistä, ja toteutin sen päinvastaisilla väreillä. Eli ensin lakkasin kynnet mustalla kynsilakalla (joka jäi reunoilta vähän ruman näköiseksi, jättäkää huomiotta), keskelle lätkäisin kynsitarrat, ja lopuksi lisäilin valkoisia pisteitä tarran ympärille. Ja tietenkin vielä päällyslakka viimeiseksi. Pisteet tein vesiväripensselillä ja niistä tuli hieman epämääräisen muotoisia; hammastikku olisi ehkä toiminut paremmin. Ja tarrat olen hankkinut Anttilasta ja Seppälästä.

Koska kynteni olivat niin erimittaiset (enkä raskinut viilata pitkiä lyhyemmiksi), tein osaan sormista geelikynnen. Siitä vaikka myöhemmin enemmän juttua.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Yksinkertaista


Tässä tapaninpäivän tansseihin tekemäni manikyyri. Hyvin yksinkertainen ja helppo tehdä, mutta silti näyttävä. Nämä kynnet saa aikaiseksi näin:
- levitä alle kirkas aluslakka
- maalaa kynnen kärki mustalla kynsilakalla
- levitä koko kynnelle hopeaglitterlakkaa
- kiinnitä strassi (jotkut käyttävät kirkasta kynsilakkaa kiinnitykseen, mutta minä käytän kynsiliimaa; kuivuu nopeammin ja pysyy paremmin)
- sitten vielä kirkas päällyslakka ja valmista tuli!

Koska mulla on käytössä hyvin pieni budjetti, ostin nämä strassit lasten lelukaupasta, askartelutarvikeosastolta. Iso pussillinen eri värisiä maksoi jotain 2 euroa, paljon halvempia kuin vastaavat "oikeat" kynsistrassit. Ja Sinooperista olen niitä myös ostanut. Onhan ne hieman isompia kuin kynsistrassit, mutta menevät ihan täydestä. Tuossa kuvassa ne eivät vain näytä niin kiiltäviltä kuin ovat oikeasti.

maanantai 12. tammikuuta 2009

Mustaa ja valkoista


Ensimmäiseksi esittelen viimeisimmän viritelmäni.
Lakkasin siis aluksi kynteni mustalla lakalla. Sen jälkeen tein keskelle valkoisella lakalla raidan, johon päälle leimasin Konad-leimasimella mustan kuvion, ja lopuksi tein nail art -lakalla hopeaglitter-raidat. Ja tietenkin päälle kirkas päällyslakka.
Leimakuviot ei nyt ole ihan täydelliset, kun tuo Konadin käyttö on vielä ihan opetteluvaiheessa, mutta tulos oli silti mielestäni aika kiva. Tässä vielä lähikuva:

Tervetuloa Pieneen Kynsiblogiin!

Kiinnostuin kynsitaiteesta ehkä noin puoli vuotta sitten, kun löysin Anttilasta ensimmäiset kynsitarrani. Sitä aikaisemmin olin harrastanut vain yksiväristä lakkausta ja ranskalaista manikyyriä. Puolessa vuodessa tarvikearsenaalini on moninkertaistunut, ja kynsimalli vaihtuu pari, kolme kertaa viikossa. Päätin alkaa julkaista kynsikuviani blogissa, sillä arvelen ystävieni jo kyllästyneen siihen, että tungen sormeni heidän naamojensa eteen ja kerjään kehuja. Tai no, tuskin tämä blogi sitä lopettaa... :) Joka tapauksessa, toivottavasti viihdytte.